torstai 8. marraskuuta 2012

Luovutus sukkaosastolla



Villasukkien kanssa on tässä perheessä niin, että niitä käytetään a) tolkkua vailla olevan paljon ja b) ilmeisesti ihan eri sfääreissä kuin tavalliset villasukissa tallaajat. Siis kun meillä villasukat tulevat pois jalasta suihkun ja saunan ajaksi ja kesällä kun lämpötila ylittää 25 asteen. Ne ovat jalassa aina. Kenkien sisällä, kotona sisällä, töissä, roudatessa, kaupassa, leikkiessä ja toisinaan nukkuessakin. Niiden pitää siis kestää jotain, mitä ilmeisesti villasukkien ei tarvitse kestää (ainakin mikäli lukee satoja ja taas satoja villasukkaohjeita, jotka on tehty ihanista ja pehmeistä silkki- ja angoralangoista, merinosta ja muista hepeneistä).

Edelliset valmistuneet villasukat, jotka kestivät sen viisi viikkoa ja sen jälkeen niissä oli kokonaisen päkiän kokoiset reiät sekä päkiässä että kantapäässä ja molemmissa sukissa, heitin vesilintuun juuri. Ajattelin, että kun hamppu on kuituna kestävää, se voisi toimia sukissa. Oli erinomaisen kehnosti ajateltu se. Pipona se toimii kyllä kivasti, mutta yhdet sukat roskittaneena en siitä enää sukkia tee.

Laitoin Facebookiin vinkkauspyynnön aiheesta, mistä langasta saa kestävimmät sukat, ja ensimmäisenä ehdotettiin Seiskaveikkaa, jota en jaksa enää yhtään, ja se on tylsää, enkä ollut aikonut hankkia sitä enää kerääkään. Mutta kun uudet sukat olivat vesilintuun heitettyjen jälkeen kiperästi kaivattuja, ja tärkeää oli, etteivät ne nyt sitten heti reikiintyisi, myönnyin hankkimaan keräämilläni lankapisteillä yhden kerän, vain tehdäkseni yhdet sukat, ja sitten katsoisin asiaa uudelleen.

Kerästä valikoitui Talitintti, keväisen tuntuisen lauantaipäivän kunniaksi. Eskoselle siitä tuli sukat, ja kun varresta teki sopivasti pitkän, ei lankaakaan jäänyt enää jäljelle lojumaan, vaan kaiken sai käyttöön.

Seuraavana vihjelistalla oli Fabel, joka on ennestään tuttu, ohkaisempi, mutta hyvin on kestänyt käytössä. Sen kolikon toinen puoli on hitaus, lanka on sen verran ohutta, että aikuisten sukkien tekemiseen menee melkoinen aika. Fabelia ei ole kotona tällä hetkellä yhtään kerää, joten täytynee keräillä lisäpisteitä ja hankkiutua eroon muutamasta omasta varastokerästä ennenkuin pääsee kaupalle.

Itse muistelen, että Schoppel Wollen Admiral on kuusisäikeisenä kestänyt hyvin (ja ollut Fabelin keralla niitä edullisempia sukkalankoja), ja muistaakseni Austermannin Step -langasta on olemassa paksumpi versio (tai ainakin samasta kaupasta, josta saa Step- lankaa, saa tätä seiskaveikan paksuista, aloe vera- ja jojobaöljyillä käsiteltyä lankaa), josta Eskosella on yhdet sukat olemassa, ja niiden ikä alkaa lähentyä kahta vuotta, eikä niissä vieläkään ole reikiä. Sen täytyy olla jotain ihmelankaa :) Ihmelanka on toki sitten hinnaltaan aika eri planeetalta nuihin edullisempiin verrattuna, mutta jos hinnalla saa sukat, jotka kestävät käyttöä, on se ehkä tarkoituksenmukaista lankaa hinnastaan huolimatta. Lisäksi niissä oli liukuvärisävyjä vaikka muille jakaa, ja yhdestä kerästä saa reilut ja kunnon varrelliset miesväen sukat.

Ensiavuksi valmistuivat nyt siis perusseiskaveikat, ja niin kestävät kuin niistä tulevatkin, on niiden neulomisen tylsyys kyllä aika vertaansa vailla... Toivottavasti saa pian siirtyä toisiin lankoihin :) Ei muuta kuin pisteitä keräämään ja lankakauppaan!

Anjusha


Ei kommentteja: