tiistai 1. toukokuuta 2012

Vaderin Vappu

Tälle yksilölle näköjään riittää kevätaurinko ja kaksi päivää vapaata, jotta alkaa taas tapahtua.

Verttisellä oli vappuaattona kerhossa naamiaiset, ja niihin halusi hän pukeutua Darth Vaderiksi. Sitä varten löytyi kotoa valmiiksi jo valomiekka, viitta, teepaita ja jopa sukat, mutta mustia housuja ei lapsella ollut. Työn alla oli kyllä jo aiemmin ollut vakosamettiset housut, jotka olivat päässeet miltei puoliväliin asti, mutta valmiiksi niiden saattaminen oli jäänyt tekemättä. Aattoaamuna pakkasimme siis aamupalan tarjottimelle, ja lähdimme työhuoneeseen aamiaiselle ja selvittämään, josko Vader saisi myös pöksyt jalkaansa ennen puoltapäivää.


Tokihan niistä valmiit tuli, viime hetki on aina paras innoittaja. Mustat vakosamettihousut ovat lapsen ensimmäiset, joissa on vetoketju ja nappi ja kaikki taskut mitä maa päällään kantaa. Siis pelkkien taskujen ompeluun sujahti sujuvasti kaksi tuntia, vaikka moisilla ei takuulla ole minkäänlaista käyttöä oikeassa elämässä. Mutta ompahan opeteltu. Sivutaskut ja takataskut.


Vakosametti on mummon ehtymättömästä kangasvarastosta, ja oranssi retrokangas, joka välistä vilkkaa, on tätini vanhaa 70-lukuista anorakkia. Se oli malliltaan lyhyt ja leveä eikä oikein koskaan istunut hyvin, vaikka sen piti periaatteessa olla mun kokoinen. Se sai siis ryhtyä opettelemaan uutta elämää taskunkaitaleina ja taskunläpän sisäpintana.


Housutpa istuivat oikein muikeasti ja ovat kuulemma kelvot jalassa, vaikka niiden kapeutta ja joustamattomuutta vannoutuneena velourhousujen kannattajana epäilinkin suuresti. Ajattelin niistä kuitenkin pääasiassa housuja vähän virallisempaan käyttöön, jolloin mukavuustekijäkin saa olla hieman normaalista poikkeava. Hyvänlaiset vappupöksyt niistä kuitenkin tuli. Kaava löytyi muinaisesta Ottobre Design -lehdestä ja oli kokoa 122cm.

Ja tulipahan opeteltua - niin takataskun laitto, kansiläpän teko kuin napinläpikin tällä ompelukoneella. Niistä taidoista saattaa joskus olla jopa hyötyä. Näitä samaisia housuja en ehkä lähde samantien yrittämään uudestaan, sen verran niissä oli työtä sepaluksineen ja kahden tunnin taskuineen. Vaikka hyvät ovatkin, eivät pääse arkihousujen kategoriaan.

Vader oli myös oikein uskottava, vaikkei naamaria naamiaisiin ollutkaan. Polkupyörällä kerhoon ajettaessakin oli mustat hanskat kädessä, jotka luonnollisesti kruunasivat koko komeuden.

Anjusha



1 kommentti:

amaria kirjoitti...

Tosi tosi hienot :)